Seurantaohjelma

Ilmanlaadun seurantaohjelma

Ilman rikkidioksidipitoisuuksia (SO2) mitataan, jotta voitaisiin määrittää pitoisuustasot ja seurata päästöjen vaikutusta maaperän ja vesistöjen happamoitumiseen sekä muihin ympäristömuutoksiin. Rikkiyhdisteillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, kasvillisuuteen ja happamoitumisen kautta myös raskasmetallien liikkuvuuteen.

Sadevesistä mitattavan laskeuman seuranta on tärkeää osin samasta syystä, mutta ennen kaikkea sen sisältämien eliöstölle myrkyllisten ainesosien, kuten raskasmetallien, vuoksi. Raskasmetalleja tutkitaan myös ilman erikokoisista hiukkasista. Tietojen avulla voidaan arvioida ilmansaasteiden vaikutusalueen laajuus ja yhdistää saasteet maa- ja vesiekosysteemeissä havaittaviin vaikutuksiin.

Seurantaohjelman ilmanlaadun mittausasemia sijaitsee Svanvikissa ja Karpdalenissa. Näillä kahdella asemalla tehdään ilmatieteellisiä mittauksia, mitataan jatkuvasti ilman rikkidioksidipitoisuutta sekä raskasmetallipitoisuuksia ilmassa ja sadannassa. Vettä kerätään viikon ajan, minkä jälkeen sen raskasmetallikertymä (kupari (Cu), nikkeli (Ni), koboltti (Co), lyijy (Pb), kromi (Cr), sinkki (Zn) ja arseeni (As)) määritetään. Lisäksi hyödynnetään Raja-Joosepin, Kevon, Jäniskosken ja Karpbuktin ja Andøyan sekä Pallaksen Matorovan mittaustuloksia. Kaksi viimeksi mainittua ovat vertailuun tarvittavia tausta-asemia.

Seurannan täydennystarve

Vuonna 2007 käynnistynyt ilmanlaadun seuranta pohjautuu pitkäaikaisiin kansallisiin seurantoihin. Seuranta kattaa kuitenkin vain osan ympäristöasiantuntijoiden laatiman seurantaohjelman suosituksista.

Suositusten mukainen seurannan täydentäminen on tärkeää, kun halutaan seurata Petsenganikelin sulaton uudistamisen vaikutusta ympäristöön. Tämä edellyttää jatkuvaa rikkidioksidin sekä kuormittavan laskeuman seurantaa kaikilla ohjelman asemilla.

Venäjällä Zapoljarnyissä sijaitsevan mittausaseman liittäminen yhteiseen seurantaohjelmaan on myös tarpeen. Lisäksi vallitsevien tuulten alapuolelle päästölähteistä koilliseen on perustettava uusi seuranta-asema. Edellytyksenä on kuitenkin mittauslaitteiden ja menetelmien vertailukelpoisuus seurantaohjelman muiden asemien käytäntöjen kanssa.

Tällä hetkellä tiedetään vähän pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP)

POP

Pysyvät orgaaniset yhdisteet (persistent organic pollutants, POPs) ovat haitallisia orgaanisia aineita, joita luonnon prosessit hajottavat erittäin hitaasti. Ne ovat kaukokulkeutuvia ja kerääntyvät eliöihin. Jotkin POP-yhdisteet ovat luonnossa syntyneitä, mutta suurin osa on ihmisperäisiä. Esimerkiksi hyönteismyrkkynä käytetty DDT on pysyvä orgaaninen yhdiste.

, polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH)

PAH

Polyaromaattiset hiilivedyt (polyaromatic hydrocarbons, PAHs) ovat haitallisia yhdisteitä, joita syntyy epätäydellisessä palamisessa. Niiden on havaittu aiheuttavan syöpää, mutaatioita ja sikiövaurioita. PAH-yhdisteet ovat yksi laajimmalle levinneistä orgaanisista haitta-aineryhmistä.

ja elohopean (Hg)

Hg

Elohopea (Hg) on alkuaine, joka kuuluu metalleihin. Elohopea ja erityisesti orgaaniset elohopeayhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä. Elohopea kertyy eliöihin ja rikastuu ravintoketjussa. Ihmiset saavat suuren osan elohopeakuormastaan kaloista.

lähteistä ja olemassaolosta raja-alueella. Myös näiden saasteiden sekä hengitysilmassa olevien terveydelle haitallisten pienhiukkasten tutkiminen on alueella aiheellista.

Lisätietoja ilmanlaadun seurannasta

Raja-alueen ilmanlaadun seurantaohjelma on esitetty kokonaisuudessaan julkaisussa Environmental Monitoring Programme in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area - Implementation Guidelines.

Alueen ympäristön tilasta 2000-luvulla löytyy tietoa näiltä sivuilta sekä julkaisusta State of the Environment in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area.

Reaaliaikaista tietoa Svanvikin rikkidioksiditilanteesta voi katsella Norjan ilmantutkimuslaitoksen sivuilta, Raja-Jooseppi-aseman tilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta ja Nikel-taajaman tilanteesta Murmanskin alueen ympäristönseurannan hallinnon sivulta.

Lisätietoa ilmanlaadusta, päästöistä ja niissä tapahtuvista muutoksia löytyy myös laitosten muilta internet-sivulla.

Suomi: Ilmatieteen laitos
Norja: Norsk institutt for luftforskning
Venäjä: Мурманское Управление По Гидрометеорологии И Мониторингу Окружающей Среды

Sivun kuvat: Lapin ELY